suomeksi | svenska

Hankkeen 1. vaihe

Kasvavassa Nikkilässä tunnistettiin 2010-luvun alussa tarve nykyaikaisille ja tarkoituksenmukaisille koulutiloille, jotka muodostaisivat Nikkilän kampusalueen sydämen. Näin sai alkunsa Nikkilän Sydän.

NikkilanSydanAIkajanakuvitus-02
aikajanaMobile

Projektin lähtökohdat

Toiminnallisten tarpeiden, kuten pedagogiikan ja muunneltavuuden, sekä kustannustehokkuusvaatimusten yhdistäminen oli haastava ja ristiriitainen lähtökohta Nikkilän Sydämen suunnittelulle. Erityistä huomiota suunnitteluprosessissa vaati kahden koulun ja kielen sijoittaminen saman katon alle. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeiseksi toimintamalliksi kehittyi kunnan tekniikka- ja sivistysosastojen välinen yhteistyö. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimisen kautta löydettiin osapuolten tavoitteiden välille tasapaino, jossa ne täyttyivät kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla.

Yhteistyössä onnistumisen lisäksi ratkaisukeskeisyyttä tarvittiin tila- ja kustannustehokkuustavoitteisiin vastaamisessa. Talotekniikkaan kehitettiin moderneja ratkaisuja, kuten korkeatasoinen ja tarpeenmukainen ilmavaihto, led-valaistus ja vakiovalo-ohjaus. Nykyaikaista rakennusta suunniteltaessa myös kestävä kehitys ja varautuminen kestävän energiantuotannon muotoihin kuten aurinkosähköön olivat keskeisiä suunnittelua ohjaavia periaatteita.

Nikkilän Sydämen keskeinen sijainti asetti vaatimuksia rakennuksen arkkitehtuurille ja sen roolille osana Nikkilän kaupunkikuvaa. Tämän seurauksena suunnittelutyössä oli tärkeää huomioida myös koko Nikkilän alueen tuleva kehitys. Sen lisäksi, että rakennus ja sen tilat vastaavat käyttäjien tämän hetken tarpeisiin, on niiden oltava muuntautumiskykyisiä tulevien, vielä tuntemattomien tarpeiden varalle. Tulevaisuuden tarpeisiin pyrittiin vastaamaan siten, että suunnittelua ohjaaviksi periaatteiksi otettiin tilatehokkuus, tilojen muunneltavuus, yhteiskäytössä olevat tilat sekä ennen kaikkea eri tahojen tiivis yhteistyö.

neliot

Tilojen tarkoituksenmukaisuus

 

Sivistyskeskus suunniteltiin tarpeenmukaisesti vaiheittain toteutettavaksi sekä toteutettujen tilojen osalta myöhemmin muunneltavaksi. Monikäyttöisiä tiloja voi käyttää eri tarkoituksiin, kuten opetukseen ja kokouksiin sekä kansalaisopiston toimintaan ja kokoontumiseen. Tilojen soveltuvuus useisiin käyttötarkoituksiin mahdollistaa tehokkaan tilankäytön, joka on keskeisin kustannusten hillinnän työkalu.

opetus

Koulun
toiminnallisuus

Monikäyttöiset tilat mahdollistavat erilaiset tavat oppia ja opettaa. Hankkeen pedagogisiin tavoitteisiin liittyy kahden kielen itsenäisyyden turvaaminen arjen opetustoiminnassa. Sekä Kungsvägens skolan että Sipoonjoen koulun omat alueet sekä yhteiset alueet rytmittyvät rakennuksessa ehyeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Opettajien tilat toteutetaan tasapuolisesti ja koulujen välistä yhteistyötä tukevana.

kupla

Uudenlainen
yhteistyö

Pedagogiikan, viihtyvyyden ja kustannustavoitteiden yhteensovittaminen vaati uudenlaista yhteistyötä tekniikka- ja sivistysosastojen välillä. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielisten koulujen toiminta samassa rakennuksessa edellytti uusia ratkaisuja kummankin kielen omien ja yhteisten tilojen yhdistämisessä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen etsintä toteutettiin viikoittaisissa yhteisissä istunnoissa koko suunnittelun ajan. Yhteinen kehittäminen oli keskiössä myös rakentamisen ajan ja yhteistyö jatkuu koulujen ja kieliryhmien välillä sivistyskeskuksen toiminnan alkaessa.

arkkitehtuuriIkoni

Arkkitehtuuri ja kaupunkikuva

 

Nikkilän Sydän rakentuu aivan Nikkilän ytimeen. Rakennus pihoineen muodostaa keskeisen kohtaamispaikan kuntalaisille. Rakennus tuo oman raikkaan lisänsä kaupunkikuvaan ja toimii kuntakeskuksen kasvun symbolina, joten arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista. Nikkilän Sydämen on suunnitellut arvostettu suomalainen arkkitehtitoimisto ARK-house arkkitehdit Oy. Rakennuksen kaikkiin julkisivuihin on sijoitettu taidegrafiikkaa, jonka on suunnitellut Aimonomia Oy.

Mitoitus-
oppilasmäärät

1. vaiheessa

740 oppilasta

2. vaiheessa

oppilaita yhteensä noin 1040

Sivistyskeskuksen
Bruttoala

1. vaiheessa

9912 brm2

2. vaiheessa

11 220 brm2

Sivistyskeskuksen
opetustilat

Teorialuokkia 22 kpl, Aineluokkia 20 kpl (musiikki, tekninen- ja tekstiilityö, kotitalous, kuvataide,     biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia)

2. vaihe
laajennus

2. vaiheessa

rakennetaan
liikuntasali (900 m2)

Menetelmät ja projektiin
osallistuneet tahot

Nikkilän Sydän on suunniteltu yhteistyössä. Mukana ovat olleet kunnan eri osastot, joista toimitilat ja koulutoimi kaikkein tiiveimmin. Pyrkimyksenä on ollut yhteisen tavoitetason rakentaminen ja sitä kautta hedelmällisen tasapainon löytäminen suunnitteluun.

Pedagogiikan, rakennuksen viihtyisyyden, investointikustannusten, käyttökustannusten ja arkkitehtuurin muodostama tasapaino on hankkeen ydin. Tasapainon löytäminen on mahdollista vain hyvän vuoropuhelun, toimivan arjen yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen avulla. Rakennuttajana ja tulevana pääkäyttäjänä toimivan kunnan lisäksi hankkeessa on ollut iso joukko konsultteja ja ulkopuolisia toimijoita, joilla kullakin on ollut oma tärkeä roolinsa prosessissa.

Suunnittelu

Nikkilän Sydämen suunnitteluprosessi muodostuu useasta eri vaiheesta. Matkalla arkkitehdin ensimmäisistä visioista valmiiseen, käyttökuntoiseen rakennukseen on ollut monia eri tahoja. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdit Oy:stä alisuunnittelijoinaan pihasuunnittelija Suniplan Systems Oy:stä ja sisustussuunnittelija Konehuone Oy:stä. Rakennesuunnittelu tehtiin Ramboll Finland Oy:n ja pohjarakennesuunnittelu Geomaster Oy:n toimesta. LVI-suunnittelu tehtiin Hepacon Oy:ssä ja sähkösuunnittelu Karawatski Oy:ssä. Keittiösuunnittelusta vastasi Damico Oy.

Tutustu arkkitehtuuriin

Rakennuttaminen ja rakentaminen

Sivistyskeskuksen rakennuttajana ja projektin päävastuullisena toimii Sipoon kunta. Kunnassa hanke on tekniikka- ja ympäristöosaston toimitilat-yksikön vastuulla, ja projektipäällikkönä toimii rakennuttajainsinööri Jukka Haakana. Pääurakoitsijana hankkeessa toimii Rakennusosakeyhtiö Hartela, jolla on käytössään useita aliurakoitsijoita. Työmaalla on lisäksi useita sivu-urakoita. LVJ- ja IV-urakoista vastaa Putkiset Oy, automaatiourakkaa hoitaa Fidelix Oy ja sähköurakkaa Sähkö Oy Helsinki. Teknisen työn koneet urakoi StepSystems Oy ja lähiliikuntapaikan Lappset Group Oy. Hanketta valvoo Sipoon kunnan toimeksiannosta Ramboll CM Oy.

hartela
Rambol